Teksti 11/2017: MATTI MIKKOLA
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on maailmanlaajuisesti tämän hetken keskeisimpiä kansainvälisiä ympäristötavoitteita. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää sekä fossiilisten polttoaineiden että energiankäytön vähentämistä ja materiaalivalinnoissa siirtymistä uusiutuviin materiaaleihin.
Suomi on ollut aktiivinen Pariisin sopimuksen kansallisen toimeenpanon kanssa. Energia- ja ilmastostrategia hyväksyttiin marraskuussa 2016, ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 valmistui syyskuussa. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä ja johtava maa kiertotaloudessa vuoteen 2025 mennessä.
Rakentaminen on keskiössä. Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa (40 % primäärienergiasta) ja materiaaleja (50 % raaka-aineista) sekä tuottaa runsaasti päästöjä (30 % kasvihuonekaasuista). Taistelu ilmastomuutoksen hillitsemiseksi näkyy siksi myös rakentamisen määräyskehityksessä.
Puutuoteteollisuus on koonnut toimialan yhteen mahdollistaakseen puun käytön merkittävän kasvun rakentamisessa. Toiminnan fokuksessa on ollut erityisesti julkinen rakentaminen sekä kaupungistumisen takia voimakkaasti lisääntyvä kerrosrakentaminen kasvukeskusten pientalorakentamista unohtamatta.
Määräyskehityksessä olemme panostaneet erityisesti rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksiin ja palomääräyksiin. Ensin mainitut rakentamisessa kiristyvät, mutta eivät merkittävästi. Puun pieni hiilijalanjälki näkyy jo asetustekstissä. Hiilijalanjäljen huomioon ottaminen ja elinkaaritarkastelu onkin se muutos, jota kohti nyt tehtävä uudistus avaa latua. Jatkossa oleellista on, kuinka ympäristöystävällinen rakennus on koko elinkaarensa aikana – puutuoteteollisuuden tapauksessa alkaen metsästä ja päättyen uusiokäyttöön tai bioenergiaksi.
Uusissa palomääräyksissä puupinnat saadaan vihdoinkin näkyviin kerrostaloasunnoissa – puutuoteteollisuuden toteuttamien palokokeiden ansiosta. Näkyvät puupinnat parantavat huoneistojen sisäilman laatua ja akustiikkaa sekä lisäävät viihtyvyyttä. Puun käyttö jatkossa on mahdollista myös 8-kerroksisissa majoitus- ja hoivalaitosrakennuksissa.
Julkisessa rakentamisessa toimenpiteiden ytimessä on kuntien puutuotteisiin liittyvän osaamistason nostaminen. Hankintalain valmistuttua järjestimme seminaarikierroksen 12 maakuntakeskukseen. Kuntapäättäjille, suunnittelijoille ja virkamiehille tarjottiin kattava tietoisku puurakentamisen mahdollisuuksista ja uuden hankintalain soveltamisesta puukohteiden toteuttamiseksi. Kiertue keräsi maaliskuun aikana yli 600 osallistujaa. Kuntien yhteydenotot puualan yrityksiin kiertueen aikana ja sen jälkeen ovat lisääntyneet merkittävästi.
Vaikuttamistyömme ansiosta puun käyttö rakentamisessa Suomessa on kasvussa. Tämä siitäkin huolimatta, että perinteisesti puun käytön kannalta keskeisten pien-, rivi- ja vapaa-ajan asuntojen rakentaminen on vähentynyt. Kun pientaloissa rakentamisen volyymi on lähes puolittunut, ovat puukerrostalot ja puiset julkiset rakennukset lisänneet suosiotaan erityisesti 2010-luvulla.
Puutuotteet ovat osa ilmastopolitiikkaa. Puun käytön lisäämisellä voidaan toteuttaa taloudellisia ja ilmastollisia tavoitteita yhtäaikaisesti. Tämä on valtava mahdollisuus koko puutuoteteollisuudelle. Samalla se edellyttää toimialalta järeitä toimenpiteitä ja yhdessä tekemistä.
Puun uusiutuvuus ja positiivinen hiilijalanjälki pitää saada entistä kattavammin mukaan päätöksentekoon. Kotimarkkinan lisäksi yhteistyö Pohjoismaissa lisää mahdollisuuksia markkinan kasvattamiseen. Puun käyttöä edistävä määräyskehitys kasvavilla markkinoilla, niin Euroopassa kuin esimerkiksi Kiinassa, on jo työn alla.
