”Tästedes luonnontilan vaikutuksen todennetaan. Esimerkiksi sinänsä tarpeelliset metsäsertifikaatit kertovat, mitä toimia metsissä tehdään, mutta ne eivät kerro, mitä vaikutuksia toimilla on”, sanoo Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta.
Tiivistetysti sanottuna mittaaminen tarkoittaa, että eliölajien ja -yksilöiden määrä tietyllä alueella lasketaan, ja kun aikaa on kulunut tarpeeksi, ne lasketaan uudelleen.
Metsälajeja on Suomessa kymmeniä tuhansia, joten kaikkien kehitystä ei voida laskea. Mukaan otetaan tärkeät indikaattorilajit, Lehesvirta sanoo.
”Uudistava metsätalous asettaa tavoitteet, joita haluamme mitata. Tähän asti on minimoitu negatiivisia vaikutuksia, mutta nyt asetelma pitää kääntää ympäri ja luoda positiivisia.”
Metsä Group tekee mittauksissa yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Työssä hyödynnetään muun muassa Valtakunnan metsien inventoinnin tuottamaa tietoa, jota on Suomessa kartutettu jo sadan vuoden ajan. Lajien uhanalaisuutta mittaavan Punaisen kirjan tietoja hyödynnetään myös.
Jos ajatellaan monimuotoisuustyötä laajemmin, on tärkeää, että alan yritykset tekevät yhteistyötä. Näin eri tahot eivät laadi mittareita, jotka sopivat keskenään huonosti yhteen. Työ on jo aloitettu: Metsäteollisuus ja Sahateollisuus ovat julkaisseet monimuotoisuustiekartan, jossa puuta jalostavat yritykset tukevat yhteisiä tavoitteita metsäluonnon tilan parantamiseksi.