Marraskuun 2021 lopussa päättyneeseen ensimmäiseen hakuun osallistui lähes 40 erilaista hanketta, joista rahoitusta sai kahdeksan hanketta. Näihin Metsä Group sijoittaa yhteensä noin 350 000 euroa.
”Haemme alueellisesti vaikuttavia, talousmetsien ulkopuolisia hankkeita, joissa on selkeä luontohyöty”, Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo sanoo.
”Hyvissä hankkeissa luontohyöty on selkeä, niissä on monipuolinen rahoitus ja ne keskittyvät enemmän tekemiseen kuin tekemisen suunnitteluun”, Salo täsmentää. Haluamme vaikuttaa suomalaiseen luontoon talousmetsien luonnonhoidon toimia laajemminkin”, Salo jatkaa.
Virtavesireittien ennallistaminen auttaa lohikaloja
”Olemme tästä rahoituspäätöksestä todella iloisia, tällä on suuri merkitys hankkeen onnistumiselle”, Virtaankosken Voima Oy:n toimitusjohtaja Matti Viialainen sanoo. Viialainen vastaa Sysmässä sijaitsevan Tainionjoen ennallistamis- ja kunnostushankkeesta, joka on yksi rahoituksen saaneista hankkeista. Metsä Groupilta saadulla hankerahoituksella rahoitetaan Tainionjoen lisäksi Simpeleellä sijaitsevaa Hiitolanjoen ennallistamista ja kunnostusta.
”Jos lupa-asiat saadaan kuntoon tämän vuoden aikana, aloitetaan ennallistamistyöt Virtaankoskella vuoden 2023 alussa. Parhaimmassa tapauksessa Päijänteen taimen pääsee nousemaan jo syksyllä 2023”, Viialainen sanoo.
Tainionjoki on vuonna 2012 hyväksytyn kalatiestrategian ykköskohde Päijänteellä ja uhanalaisen taimenen kannalta ehdottomasti tärkein ennallistettava kohde.
"Metsä Groupin panos tässä on todella suuri ja auttaa meitä myös muun rahoituksen hakemisessa. Voidaan sanoa, että tämä tuki mahdollisti tämän hankkeen toteutumisen”, Viialainen jatkaa.
”Tuen avulla uskallamme edetä toteutusvaiheeseen”, Hiitolanjoen hankkeista vastaava, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen sanoo.
Hiitolanjoen kolmesta koskesta ensimmäisen, Kangaskosken ennallistamistyö valmistui marraskuussa 2021. Metsä Groupin rahoitus varmistaa Lahnasenkosken ja Ritakosken ennallistamistöiden aloittamisen.
Äärimmäisen uhanalainen, Laatokalta Suomen puolelle nouseva järvilohi elää Hiitolanjoella.
"Ennallistamalla Hiitolanjoen kosket saamme paitsi vahvistettua lohikantaa, niin luomme sille myös paremmat lisääntymisolosuhteet”, Ollikainen sanoo. Laatokan lohen lisäksi Hiitolanjoella elää taimen.
Kosteikko lisää luonnon monimuotoisuutta
Myös Urjalassa sijaitseva Viinikan tilan luonnonhoitohanke sai tällä hakukierroksella rahoituksen. Hankkeessa on tarkoituksena perustaa monimuotoinen kosteikko-laidunalue.
”Hankimme viime vuonna 12 hehtaarin kokoisen joutomaan, joka on tarkoitus muuttaa monimuotoiseksi laidun- ja kosteikkoalueeksi”, Viinikan tilan isäntä Tuomas Tasso sanoo.
”Nämä ovat todella vanhoja laidunalueita ja ennallistamalla osa vanhaa peltoa kosteikoksi saadaan monimuotoinen, myös pölyttäjiä hyödyttävä kokonaisuus”, Tasso jatkaa.
”Tilallamme kasvatetaan simmentel-lihakarjaa, joka laiduntaa kesäisin pääosin luonnonlaitumilla. Luonnonlaidunnus on erittäin tärkeää luonnon monimuotoisuudelle, karja kun pitää laidunmaat avoimina ja turvaa monen kosteikkolajin säilymisen”, Tasso sanoo.
Alueelle on tarkoitus perustaa kaksi kosteikkoa ja työt aloitetaan tulevana kesänä. Kulotuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattu Metsä Groupilta saatua rahoitusta. Tarkka toteutussuunnitelma tarkentuu kevään kuluessa.
”Rahoitus oli kyllä hieno juttu ja tuli tarpeeseen. Vaikka sitä osasin vähän odottaa, niin yllätyksenä se kuitenkin tuli”, Tasso sanoo. ”Rahoitus mahdollistaa joutomaan muuttamisen monimuotoiseksi kosteikkoalueeksi”, Tasso sanoo.
”Uskon, että myös maataloudessa vihreä ajattelu lisääntyy ja tulevina vuosina se tulee varmasti olemaan yksi rahoituksen ehto. Hienoa, että Metsä Group on kumppanina mukana mahdollistamassa tätä työtä”, Tasso sanoo.
Teksti: Annamari Heikkinen
Artikkeli ilmestyi alunperin Metsä Groupin Viesti-lehdessä 1/2022