Metsä Groupissa on tehty järjestelmällistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ainakin vuodesta 2003 alkaen. Vuosien aikana noin puolet energiansäästöstä on tullut laiteinvestoinneista ja puolet muutoksista toimintatapoihin tai prosessien ajomalleihin.
Laiteinvestoinnein saatava energiatehokkuushyöty tulee jatkossa yhä kalliimmaksi, sillä kypsät hedelmät on jo poimittu. On arvioitu, että energiaintensiivisen teollisuuden taloudellisesti järkevä energiatehokkuuden parannuspotentiaali laiteinvestoinnein olisi Euroopassa 6–13 prosenttia, mutta tekninen kokonaispotentiaali jopa 26 prosenttia. Asiantuntija-arviotkin siis tukevat käsitystä siitä, että puolet energiatehokkuuspotentiaalista ei vaadi laiteinvestointeja vaan kehittyneempiä ohjausjärjestelmiä ja huolellista operointia.
Miksi muiden kuin laiteinvestointien merkittävää potentiaalia ei ole pystytty hyödyntämään? Olen tehnyt pitkään energiatehokkuustyötä ja havainnut, että varsinkin nousukausien ja korkeiden hintojen aikana tuotannon kustannustehokkuuden kehittäminen jää tuotannon volyymin jalkoihin. Usein kyse on pienistä teoista ja säädöistä, joilla varmistetaan tuotteen volyymi ja laatu, mutta samalla kustannukset voivat huomaamatta kasvaa. Heikompina aikoina koneita joudutaan käyttämään vajaateholla, mikä harvemmin on energiatehokkainta.