Tuskin liioittelen, kun kerron, että kaikilla Kuura-tekstiilikuidun kehitystyön parissa työskentelevillä on juuri nyt superhyvä fiilis. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring on kehittänyt Kuura-tekstiilikuidun valmistusmenetelmää Äänekosken biotuotetehtaan yhteydessä sijaitsevalla koetehtaalla vuodesta 2020 alkaen, ja helmikuussa 2025 tämä projekti otti uuden askeleen kohti tavoitetta eli kaupallisen Kuura-tekstiilikuitua valmistavan tehtaan rakentamista.
Tämä oli Kuuran parissa työskenteleville osoitus yhteisestä onnistumisesta. Vuosien ponnistelu tuottaa tulosta! Kun luodaan jotain sellaista, jota kukaan muu ei maailmassa ole aiemmin tehnyt, matkaan mahtuu ylä- ja alamäkiä, mutta tämänkaltaiset onnistumiset antavat pontta ratkaista jatkossakin eteen tulevia pulmia.
Äskettäin Kuuran elinkaariarvioinnissa ilmeni, että Kuuran ilmastoa lämmittävä vaikutus on alle kolmanneksen viskoosin ja vain neljäsosan puuvillan ilmastovaikutuksesta. Kuuran lähimmän kaupallisen vertailutuotteen, lyocell-kuidun suhteen ero on vieläkin merkittävämpi: Kuuran ilmastoa lämmittävä vaikutus on jopa yli 80 prosenttia lyocell-kuitua pienempi.
Kuura erottuu kilpailijoistaan ennen kaikkea fossiilittoman energian ansiosta. Kuura-kuidun teollinen tuotanto yhdistettäisiin Metsä Groupin Äänekosken tai Kemin biotuotetehtaaseen, jotka eivät käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan energiaomavaraisuus on 240 prosenttia eli se tuottaa uusiutuvaa energiaa enemmän kuin itse käyttää. Mahdollinen Kuura-tehdas hyödyntäisi tätä ylimääräistä energiaa.
Uutisissa kerrotaan usein, että metsäteollisuuden haaste on nostaa puun jalostusastetta. Tämä on totta. Totta on myös se, että Metsä Group tekee tutkimus- ja kehitystyötä jalostusasteen nostamiseksi, ja Kuura on tästä vain yksi esimerkki. Kehitteillä olevia tuotteita on muitakin, kuten Muoto-pakkaukset, ligniinin jatkojalostus ja hiilidioksidin talteenotto.
Metsäteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on huomattava, joten uudet läpimurrot olisivat erinomainen asia koko maan elinvoimalle ja kilpailukyvylle. Kuuran raaka-aine on pohjoisesta havupuusta valmistettu sellu – se sama tuttu, jota käytetään paperin ja kartongin valmistukseen. On tärkeä huomata, että kun puun jalostusastetta nostetaan, samasta raaka-aineesta saadaan enemmän. Kuura-kuidun mahdollinen teollinen tuotanto ei siis muuttaisi hakkuutasoja Suomessa, vaan se olisi yksi keino jatkojalostaa Suomessa osa sellusta, joka nyt myydään markkinoille. Kuura-kuidun teollinen tuotanto voisi myös houkutella ympärilleen arvoketjun muita toimijoita, jolloin Suomeen saataisiin uutta liiketoimintaa tekstiilikuidun jatkojalostukseen.
Kuura-kuitua voidaan käyttää vaatteiden valmistuksessa, kodin tekstiileissä, istuinten verhoilun kaltaisissa teknisissä kankaisissa sekä kuitukangasteollisuudessa, esimerkiksi pyyhintä- ja hygieniatuotteissa. Tekstiilikuitumarkkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä jopa 66 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, ja kysyntä kestävämmille tekstiilikuiduille on jo nyt kova. Tavoitteemme on luoda vaihtoehto puuvillalle, fossiilisista raaka-aineista valmistetuille synteettisille kuiduille ja muille puupohjaisille kuiduille. Kuura-kuitu voidaan kierrättää samalla tavalla kuin muutkin puupohjaiset kuidut, eikä se aiheuta mikromuoviongelmia, koska se on valmistettu uusiutuvasta raaka-aineesta.
Tekstiili- ja vaateteollisuus on maailman toiseksi eniten saastuttava teollisuuden ala. Pikamuodin aiheuttama ylikulutusongelma on laaja ja monitasoinen ilmiö, jota yksittäinen kuituinnovaatio ei ratkaise. Kuura voi kuitenkin olla osa ratkaisua. Tilaisuus on ainutlaatuinen – ei ainoastaan Suomen vaan koko maailman mittakaavassa.