Omintakeinen ääni paljastaa halutun linnun olevan paikalla. Kahlaaja löytyy soraikkoiselta kentältä tehdasalueen reunamilta. Odotettu ensihavaintoni salaperäisestä itäisestä kahlaajasta piirtää mieleen pysyvän muistijäljen. Rantakurvi eli Terek Sandpiper, joka on saanut nimensä Kaukasukselta Kaspianmereen virtaavasta Terek-joesta. Yksi Suomen harvinaisimmista pesimälajeista.
Teollisuusalueen kenttiin mieltynyt rantakurvi tarjosi nuorelle lintuharrastajalle erityisen syyn pysähtyä Kemissä matkalla Lapin kiirunatuntureille ja Pohjois-Norjan kajavavuorille. En silloin arvannut, että saisin myöhemmin työni puolesta mahdollisuuden olla mukana rakentamassa kurvin tyyssijoille kokonaan uudenlaista rakennetun ympäristön luontoaluetta yhdessä kaupungin, lintuharrastajien ja modernin ajan viheralueiden osaajien kanssa.
Uudistava maankäyttö on uudistavan metsätalouden sisarhanke. Niiden keskiössä on luonnon tilan vahvistaminen ihmisen eri tavoin käyttöön ottamillaan alueilla. Kemin yli 600 hehtaarin suunnittelualue toimii pilottina, kun luontopohjaiset ratkaisut toteutetaan lopulta kaikilla Metsä Groupin tehdaspaikkakunnilla useissa eri maissa.
Kemissä luonnolle oivia kohteita riittää sekä yleisöltä suljetulla tehdastontilla että kaupunkilaisten arkiympäristössä. Lähellä tehdasaluetta on yhtiön omistuksessa oleva Kiikelin ulkoilumetsä. Siellä laiduntaa 10 uhanalaista maatiaisrotuista lapinlehmää. Ne saavat viettää koko kesän perinneympäristöihin lukeutuvalla metsälaitumella, omaa lajityypillistä elämäänsä toteuttaen.
Tänään elämme ihmisen aikakautta, antroposeenia. Ihmisen vaikutus ulottuu kaikkialle. Myös ihmisen luomat ympäristöt voivat olla lajistollisesti merkittäviä. Ihmisen muokkaamassa luonnossa esiintyy myös uhanalaista lajistoa aikakausista riippumatta. Teollinenkin toiminta luo ympäristöjä, joissa valitseviin olosuhteisiin monet harvinaisetkin lajit ovat evoluutiossaan sopeutuneet.
Edessä olevaan kulttuurimuutokseen on helppo motivoitua, sillä luontoratkaisuilla on keskeinen merkitys ihmisille itselleen heidän arkiympäristössään. Monipuolinen kaupunkiluonto vaikuttaa terveyteemme, turvallisuuteemme sekä arkiympäristön viihtyisyyteen ja virikkeellisyyteen.
Merkitykselliseksi koettu lähiluonto saa ihmiset toimimaan yhteistyössä ja pelaamaan samaan maaliin luonnon tilan vahvistamiseksi. Toiminnallisuus saa aikaan toisiamme yhdistävää sideainetta. Yhteisöllisyydestä kumpuaa myös positiivinen tulevaisuuskuva keskeiseksi ja tärkeäksi voimavaraksi.