Metsien kestävän hoidon ja käytön avulla voidaan parantaa metsien kykyä sitoa hiilidioksidia sekä vähentää ilmastolle haitallisten fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.
Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsien peitossa, ja kiitos hyvän metsänhoidon: puuta kasvaa metsissämme koko ajan enemmän kuin sitä käytetään.
”Metsiemme kasvu on yli kaksinkertaistunut sadassa vuodessa ja puun määrä on noussut 1,4 miljardista kuutiometristä 2.5 miljardiin kuutiometriin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen, joka on työskennellyt Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) parissa jo 15 vuotta.
VMI:n mittausten mukaan metsiemme kasvun tuplaantuminen heijastuu myös metsiemme hiilinieluun, sillä metsämme sitovat hiilidioksia joka vuosi noin kolme kertaa enemmän kuin sata vuotta sitten – vaikka samaan aikaan myös metsiemme käyttö on lisääntynyt.
”Mittaukset ovat osoittaneet, että hyvän ja kestävän metsänhoidon ansiosta me pystymme kasvattamaan hiilivarastoa samalla, kun metsien käyttöä lisätään”, Korhonen toteaa.
Hyvän ja kestävän metsänhoidon ansiosta me pystymme kasvattamaan hiilivarastoa samalla, kun metsien käyttöä lisätään.
Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus
Suomalaisten metsien kasvua ja kehitystä on seurattu jo 100 vuoden ajan.
”VMI tuottaa meille tutkittua ja objektiivista tilastotietoa metsiemme tilasta. Sen avulla tunnemme metsämme ja voimme varmistaa niiden käytön kestävyyden”, Korhonen kertoo.
Korhosen mukaan suomalaisista metsistä kerätyt tilastotiedot kertovat, että metsiemme hoito ja käyttö on ollut suuressa linjassa oikeanlaista.
”Suomalaisten metsien puuvaraston ja hiilinielun kasvu on hyvän metsänhoidon ansiota”, Korhonen sanoo.
”Metsien viisas käyttö tarjoaa siis hiiliasiaan ratkaisun, ei ongelmaa, sillä sen avulla voimme vähentää ilmastolle haitallisten raaka-aineiden käyttöä”, Korhonen jatkaa.
Aktiivisilla ja oikea-aikaisilla metsänhoitotoimenpiteillä voidaan turvata kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus, ehkäistä metsätuhoja sekä lisätä metsien hyvinvointia ja puuvarannon – ja sitä kautta myös hiilivaraston – kasvua.
”Metsien kestävä käyttö palvelee niin taloutta, virkistyskäyttöä kuin myös ilmastoa, sillä hyvässä kasvussa oleva metsä sitoo hiilidioksidia enemmän kuin vanha, kasvuaan jo lopetteleva metsä”, Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala kertoo.
Metsän hyvinvoinnin ja kasvun kannalta on tärkeää, että metsän uudistaminen tehdään aina ripeästi uudistushakkuun jälkeen ja kasvupaikalle jätetään sopivia kotimaisia puulajeja sekametsiä suosien.
”Lisäksi oikea-aikaisilla taimikonhoitotöillä ja liian tiheään kasvaneen metsän harvennuksilla voidaan tehdä tilaa puiden järeytymiselle”, Junnikkala sanoo.
Niin jäljelle jäävät puut saavat riittävästi valoa ja ravinteita kasvaakseen suuriksi tukkipuiksi, jotka kasvaessaan sitovat ilmasta hiilidioksidia ja joista jonain päivänä saadaan hiiltä pitkään varastoivia puutuotteita esimerkiksi rakentamiseen.
”Harvennushakkuista ja uudistushakkuissa puiden latvaosista saatavat puut lähtevät puolestaan sellutehtaille, joissa niistä saatavasta raaka-aineesta valmistetaan muun muassa pehmopaperia sekä lukuisia muita kuluttajien arjen hyvinvointia tukevia tuotteita”, Junnikkala jatkaa.
Hyvässä kasvussa oleva metsä sitoo hiilidioksidia enemmän kuin vanha, kasvuaan jo lopetteleva metsä.
Vesa Junnikkala, Metsä Group
Metsänomistajat edistävät metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä arjen metsänhoidossa jättämällä metsiin säästöpuita ja suojatiheikköjä, tekemällä teköpökkelöitä ja säästämällä olemassa olevan lahopuun sekä arvokkaat elinympäristöt.
Näin kaikilla metsänhoitotoimilla varmistetaan, että metsän uusi sukupolvi saa parhaat eväät elämään ja hyvin kasvun syrjästä kiinni.
”Ja samaan aikaan korjattu puu jatkaa kiertoaan puupohjaisina tuotteina, joiden avulla voimme korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita”, Junnikkala toteaa.
