Metsäteollisuus tuo maahamme niin taloudellista hyvää kuin ilmastohyvää, sillä sen avulla voimme rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme toimintaa sekä tuottaa fiksuja bio- ja kiertotaloustuotteita, jotka korvaavat fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.
Metsäteollisuus on ollut läpi historian Suomen talouden vahva veturi, vaikka metsiin perustuvan teollisuuden vientituotteet ovatkin eri aikakausina vaihdelleet.
”Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, jota me suomalaiset olemme osanneet aina hyödyntää – puhutaan sitten ensimmäisistä, metsäpohjaisista vientituotteistamme eli tervasta ja lankarullista tai nykyisestä bio- ja kiertotaloudesta”, Metsäteollisuus ry:n johtaja, pääekonomisti Maarit Lindström toteaa.
Lindströmin mukaan metsäteollisuus tuo Suomeen verotuloja kantorahatuloineen vajaa neljä miljardia euroa ja se on noin 20 prosentin osuudella Suomen suurin vientiala.
Lisäksi metsäsektori työllistää suoraan ja välillisesti noin 100 000 henkilöä eri puolilla Suomea – ja jokainen työpaikka metsäteollisuudessa tuo maahamme välillisesti noin kolme uutta.
Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, jota me suomalaiset olemme osanneet aina hyödyntää.
Maarit Lindström, Metsäteollisuus ry
Suomalaisen metsätyötalouden ja metsäteollisuuden arvoketjut – joihin kuuluu muun muassa puunkorjuu, kuljetus ja jalostaminen tuotteiksi – syntyvät maakunnissa, missä metsämme ja tuotantolaitoksemme sijaitsevat.
”Metsäteollisuuden investoinnit ovat aluetaloudellinen lottovoitto, sillä ne tuovat työpaikkojen ja vienti- ja verotulojen kautta valtavasti taloudellista hyvää niihin maakuntiin, missä metsätaloutta on”, Lindström toteaa.
”Puu työllistää metsissä, tehtailla ja tien päällä – ja kuin ahkerat muurahaiset me kokoamme metsiemme tuotosta maakunnissa suureksi kansalliseksi keoksi, josta riittää jaettavaa koko Suomeen”, Lindström jatkaa.
Tämän päivän metsäteollisuus rakentuu vahvasti puutuotteiden, sellun, paperin ja kartongin ympärille, jotka kaikki ovat paino- ja kirjoituspapereita lukuun ottamatta kasvu-uralla.
”Lisäksi näiden perinteisten, ihmisten jokapäiväistä arkea parantavien metsätuotteiden rinnalle syntyy koko ajan uusia, fiksuja ja ympäristöystävällisiä biotuoteinnovaatioita, jotka tuovat ympärilleen samanaikaisesti niin taloudellista hyvää kuin ilmastohyvää”, Lindström sanoo.
Metsäteollisuuden tuotteiden ilmastohyödyt syntyvät, kun uusiutuvasta ja biohajoavasta puuraaka-aineesta valmistetut tuotteet korvaavat ehtyvistä luonnonvaroista valmistettuja tuotteita.
Metsäteollisuuden Ilmastotiekartan mukaan Suomessa toimivien metsäteollisuuden tuotantolaitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt voidaan painaa lähes nollaan vuoteen 2035 mennessä.
Lisäksi VTT:n arvion mukaan Suomessa valmistetut metsäteollisuuden tuotteet tuottavat yli 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan globaalin ilmastohyödyn vuosittain.
”Metsäteollisuuden ja puupohjaisten tuotteiden merkitys ilmastohyödyn tuottajana on keskeinen, kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035”, Lindström toteaa.
Metsäteollisuuden ja puupohjaisten tuotteiden merkitys ilmastohyödyn tuottajana on keskeinen, kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035.
Maarit Lindström, Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa konsulttiyhtiö Afryn arvion mukaan maailmalla 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä – ja tähän kasvuun vaikuttavat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, ympäristötietoisuus, muovipohjaisten tuotteiden korvaaminen sekä päästövähennys- ja kiertotaloustavoitteet.
”Imu metsäteollisuuden tuotteille on olemassa – ja tästä kasvusta on suomalaisten mahdollisuus saada siivunsa, kun vain teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta”, Lindström toteaa.
Lindströmin mukaan kaiken perusta on kuitenkin se, että meillä on hyvinvoivat metsät, joiden elinvoimaisuudesta, monimuotoisuudesta ja kasvusta pidetään huolta.
”Hyvän metsänhoidon ansiosta me voimme tavoitella ilmasto- ja taloushyötyjä niin, että Suomen metsävarat – ja hiilivarastot – kasvavat ja samaan aikaan me voimme tehdä yhä enemmän ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka korvaavat fossiilisten raaka-aineiden käyttöä”, Lindström summaa.
”Taloudellinen hyvä ja ilmastohyvä eivät siis ole ristiriidassa keskenään, päinvastoin: ne kulkevat käsi kädessä”, Lindström toteaa.
