24.10. järjestetty "Minne menet metsäala? – yhteistä visiota etsimässä" -paneeli kokosi alan keskeisiä vaikuttajia pohtimaan metsäalan tulevaisuutta. Paneelin tavoitteena oli edistää aiempaa avoimempaa, moniäänisempää ja osallistavampaa keskustelua sekä kartoittaa yhteistä visiota metsäalalle. Keskustelijoina olivat Sahateollisuuden metsä- ja ympäristöpäällikkö Anniina Kostilainen, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen, Luontoa Oy:n toimitusjohtaja Inka Musta ja Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo.
Paneelin osallistujat, Baba Lybeckin johdolla, toivat esiin metsäalan ajankohtaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Inka Musta korosti, että alan viestinnän tulee perustua tieteeseen ja avoimuuteen, jotta toiminnan vaikutukset ymmärretään niin alan sisällä kuin ulkopuolellakin.
"Tieteellisen tiedon kiistäminen on vaarallinen tie," Musta painotti ja muistutti samalla, että vastuullisuustyön näkyvyyttä on lisättävä myös alan edunvalvonnassa. Hänen mukaansa avoin ja tiedepohjainen lähestymistapa on avainasemassa luottamuksen rakentamisessa ja alan kestävän tulevaisuuden varmistamisessa.
Juha Hakkarainen nosti esiin sen, että metsäalalla on viime vuosina parannettu vastuullisuuskäytäntöjä, mutta alan historia ja polarisoitunut keskustelu heijastuvat edelleen alan imagoon.
"Vanhat toimintamallit ovat muutoksen tarpeessa, ja holistisemman näkemyksen kehittäminen vaatii yhteistä visiota," Hakkarainen totesi ja toi myös esille, että markkinoiden tulee kehittyä tulevaisuudessa siten, että metsänomistajat voivat tuottaa muutakin kuin puutavaraa.
Paneelissa korostettiin myös vuoropuhelun ja yhteistyön tärkeyttä. Anniina Kostilainen huomautti, että alan pitkä historia ja kansakunnan yhteinen kehittämistyö eivät enää riitä vastaamaan nykyisiin odotuksiin.
"Ulkopuolelta tulevat vaatimukset voivat tuntua vaikeilta, mutta meidän on hyväksyttävä tämä ja rakennettava uusia ratkaisuja."
Tomi Salo puolestaan totesi, että monitieteinen yhteistyö ja laajempi ymmärrys ekosysteemipalveluista ovat keskeisiä metsäalan vastuullisuusstrategiassa.
"Organisaation monimuotoisuus ja yhteinen tutkimuspohja lisäävät myös alan houkuttelevuutta nuorten silmissä," hän pohti ja toivoi alan yhteistyön lisäämistä tutkimusyhteisön kanssa.
Lopuksi panelistit totesivat, että yhteinen suunta metsäalalla on mahdollinen, mutta se vaatii kuuntelua ja alan toimintakulttuurin muutosta. Kuten Kostilainen kiteytti: "Meidän on kuunneltava myös alan ulkopuolisten ääniä ja otettava uudet näkemykset osaksi alan kehittämistä."
