Uudistava maankäyttö tukee luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä

Uudistavalla maankäytöllä tarkoitamme luonnon monimuotoisuuden tukemista rakennetussa ympäristössä, kuten tuotantolaitostemme alueella.

Uudistavan maankäytön tavoite

Tavoitteemme on luoda toimintamalleja ja -tapoja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Haluamme olla kehittämässä kansainvälistä toimintamallia, jonka pyrkimyksenä on luoda muutosta rakennetun ympäristön maankäyttöön. 

Yhtiön omistamille tehdasalueille  ja niitä ympäröiville yhtiön omistuksessa oleville maille tehdään biodiversiteettisuunnitelmat. Kemin tehdasalue ja sen ympäristö toimii pilottikohteena. Suunnitelmat tehdään kaikille Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalle.

Suunnittelu ei muuta alueiden pääkäyttötarkoitusta teolliseen tuotantoon, ja rakennettu ympäristö säilyy muiltakin osin sen käytön kannalta tarkoituksenmukaisena ja turvallisena. Luonnon tilan vahvistaminen toteutetaan alueilla, joilla ei ole teollisen tuotannon kannalta merkitystä kuten meluvalleilla, entisillä nurmikoilla ja teollisilla joutomailla. Tällaisia alueita on tehdasalueilla laajasti.

Kuvia Kemin pilottikohteesta

Rantakurvi (Xenus cinereus) on Euroopan harvinaisimpia pesimälintuja. Koko Euroopan kanta on alle 10 paria, joista noin puolet pesii Kemin tehdasalueella.
Kesällä 2023 aloitettu paikallisten siementen keräys on toteutettu käsityönä.
Pääasiassa Lapissa esiintyvä Laaksoarho (Moehringia lateriflora) on rauhoitettu laji sen taantumisen vuoksi.
Lähiseudulta kerätyt siemenet on kuivattava, jotta ne säilyvät seuraavan vuoden kylvöihin.
Käsin keräyksen taustalla on tavoite käyttää vain paikallista kantaa edustavien kasvien siemeniä geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Lajit ovat riippuvaisia toisistaan. Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) on tärkeä ravintokasvi uhanalaiselle huhtasinisiivelle (Aricia nicias).
Kerättyjen luonnonkasvien siemenet kylvetään käsin Kemin tehdasalueelle.

Uudistavan maankäytön periaatteet

  1. 1

    Toteutetaan lähiseudulle ominaista alkuperäisluontoa ylläpitäviä ja vahvistavia ratkaisuja

    Suunnittelussa on keskeistä analysoida ja tunnistaa lähiseudun luonnon erityispiirteet, luontotyypit ja niihin sopeutunut luontainen lajisto. Suunnittelussa tuetaan lähiseudulla luontaisesti esiintyvän lajiston elinmahdollisuuksia vahvistamalla seudulle tyypillisiä elinympäristöjä. Eri lajien ja lajiryhmien riippuvuus luonnon eri resursseista ja resurssiyhdistelmistä tunnistetaan, ja näitä ominaisuuksia luodaan ja jäljitellään rakennetun ympäristön ratkaisuissa. Kylvöissä ja istutuksissa suositaan geneettisesti paikallista kantaa edustavien alkuperäisten kasvilajien populaatioita.

  2. 2

    Tuetaan uhanalaisten lajien esiintymistä rakennetussa ympäristössä

    Uhanalaisiksi arvioidut lajit ovat suunnittelun läpileikkaava tavoitteellinen teema kaikissa habitaateissa ja lajiryhmissä. Uhanalaisten lajien esiintyminen ja esiintymien ylläpito ja vahvistaminen on suunnittelun keskeinen tavoite. Viranomaislupaa edellyttävissä tilanteissa toimitaan viranomaislupien ja -ehtojen puitteissa. Kasvillisuuden suunnittelussa tunnistetaan niiden kasvilajien merkitys, jotka ovat ravintokasveja uhanalaiselle hyönteislajistolle.

  3. 3

    Turvataan alueen paikallista ja kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä lajistoa

    Suunnittelun tavoitteena on tunnistaa eri aikakausina seudulle levinnyt lajisto voimavarana, jonka vaaliminen on luonnon monimuotoisuuden lisäksi paikallishistoriallisten merkitysten vahvistamista. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kasvilajisto voi koskea 1600-luvun alussa tai aikaisemmin levinneitä muinaistulokkaita (arkeofyyttejä) tai myöhemmin ihmistoiminnan myötä levinneitä uustulokkaita (neofyyttejä).

  4. 4

    Tunnistetaan ja turvataan paikallista teollisuushistoriaa ilmentävä lajisto

    Tehdaspaikkakunnilla esiintyy lajistoa, joka on siirtynyt alueelle teollisen toiminnan vuoksi esimerkiksi maa-ainesten mukana siemenvarastoina. Teollinen toiminta luo myös elinympäristöjä, joiden tarjoamiin olosuhteisiin tietyt lajit ovat sopeutuneet. Tämä lajisto on osa teollisuuspaikkakunnan ylläpidettävää lajistoa, joka tunnistetaan osaksi paikallista kulttuurihistoriaa. Paikkakunnan teollisuushistoria demonstroidaan osana paikallisesti kehittynyttä luonnon monimuotoisuuden kokonaisuutta. Kemissä tällaisia lajeja ovat esimerkiksi rantakurvi (Xenus cinereus) ja lehtomaitikka (Melampyrum nemorosum).

  5. 5

    Torjutaan haitallisia vieraslajeja kansallisten tavoitteiden mukaisesti

    Alueella tavattavien haitallisten vieraslajien torjumiseksi toimitaan suunnitelmallisesti ja tapauskohtaisesti. Kasvilajien osalta esiintymät hävitetään ja alueella jatketaan seurantaa mahdollisten uusien esiintymien estämiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Vieraseläinpopulaatioita torjutaan ja seurataan aktiivisena yhteistyönä paikallisyhteisöissä.

  6. 6

    Tunnistetaan ja turvataan alueen ekosysteemipalvelut kuntapalveluina

    Suunnittelussa tunnistetaan paikallisesti tärkeät ekosysteemipalvelut eli luontohyödyt ja ohjataan luontopohjaisia ratkaisuja tuomaan käytännön hyötyjä alueen asukkaille ja muille käyttäjille. Rakennetun ympäristön luontoratkaisuilla ja kaupunkiluonnolla on hyvin monipuolinen merkitys ihmisille asuinympäristönä. Luontoratkaisut vaikuttavat keskeisesti ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen mm. tulvasuojeluna, ilman ja veden laatuun sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut kuntapalveluina voivat olla kunnalle merkittävä vetovoimatekijä.

  7. 7

    Luodaan yhteisöllisyyttä ja toimitaan yhteistyössä paikallisesti

    Suunnittelussa osallistetaan kuntalaisia ja paikallisia yhteisöjä vuoropuhelun, yhteisöllisyyttä edistävien tapahtumien ja konkreettisten hankkeiden kautta. Luontoa vahvistavien toimien tavoitteena on luoda kaikkia osapuolia kunnioittavaa ja palkitsevaa yhteistyötä. Jaettu toiminnallisuus rakentaa jaettua positiivista tulevaisuuskuvaa ja luontosuhteille annetaan mahdollisuus kehittyä. Yksityissektorin luonnon monimuotoisuustavoitteet ja -toimenpiteet täydentävät julkisen sektorin ja ympäristöviranomaisten tavoitteita ja velvoitteita.

  8. 8

    Tuetaan ja kehitetään ympäristökasvatusta palvelevia luontoratkaisuja

    Suunnittelussa toteutetaan kaupunkiympäristössä luontoratkaisuja, jotka tukevat ympäristökasvatusta. Ratkaisut voivat perustua yhtä lailla toiminnallisuuteen ja leikkeihin kuin tiedolliseen sisältöön tukemaan opetussuunnitelmien tavoitteita. Kaupunkialueen lähiluonnosta kehitetään virikkeellistä ja aistinvaraista luontokokemusta korostavaa, inspiroivaa kokemus- ja oppimisympäristöä kaiken ikäisille.

  9. 9

    Yhdistetään taidetta ja kulttuuria tiedepohjaisiin luonnon tilaa tukeviin ratkaisuihin

    Suunnittelun tavoitteena on vahvistaa luonnon asemaa paikallisena kulttuuriarvona. Taiteelle annetaan mahdollisuus integroitua luontoteemaisessa tilataiteessa, ja ratkaisujen visuaaliseen ilmeeseen kiinnitetään huomiota. Luontoteemaisia teoksia voidaan teettää tilaustyönä tai tapauskohtaisesti voidaan järjestää julkisia kilpailuja, jotka lisäävät suunnitelmien ja niiden tavoitteiden tunnettuutta.

  10. 10

    Innovoidaan uusia toimintamalleja uudistavan maankäytön kehittämiseksi

    Rakennetussa ympäristössä kokeillaan ja kehitetään uusia luonnonhoidon ja ekologisen ennallistamisen teknisiä ratkaisuja, menetelmiä ja lähestymistapoja vahvistaa biodiversiteettiä rakennetussa ympäristössä. Teollisen tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen mahdollistaa kasvualustojen perustamisen. Riittävä kokemus eri ratkaisuista mahdollistaa parhaiden käytänteiden valtavirtaistamisen. Kokemukset uudenlaisista luontoratkaisuista dokumentoidaan ja kuvataan avoimesti, jotta muut toimijat kotimaassa ja ulkomailla voivat hyödyntää suunnittelussa saatuja kokemuksia.