Ohjelmamme vahvistaa ekologisen kestävyyden käytäntöjä

Metsä Group haluaa omalla toiminnallaan edistää kestävää metsätaloutta ja metsäsertifiointia. Haluamme näyttää suuntaa myös ekologisessa kestävyydessä ja siksi Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa on suunniteltu ekologisen kestävyyden ohjelma. Alla esimerkkejä, miten ohjelma näkyy käytännön työssämme.

Metsä Group Plus -metsänhoitomalli

Malli otettiin käyttöön kesäkuussa 2023.  Vapaaehtoinen malli kannustaa metsänomistajia yhä vastuullisempaan metsänhoitoon. Se tarkoittaa metsäsertifikaatteja vaativampaa hoitoa: esimerkiksi hakkuissa jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enemmän tekopökkelöitä per hehtaari. Myös säästöpuuryhmien polttoa lisätään lahopuuston muodostumisen nopeuttamiseksi sekä paloympäristössä elävien lajien elinolojen turvaamiseksi.  Metsä Group maksaa omistajajäsenille Metsä Group Plus -puusta hehtaarikohtaisen bonuksen ja korvaa siten lisätoimista aiheutuvat kustannukset. Lue lisää täältä

Suosittelemme lehdoille ensisijaisesti luonnonhoitoa

Metsä Group käy vuodesta 2022 alkaen läpi omistajajäsentensä metsissä sijaitsevat lehdot ja tehostaa neuvontaa niiden hoidossa. Omistajajäsenten talousmetsien lehdoille suosittelemme ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja.

Uusi puusukupolvi istutetaan mahdollisimman nopeasti

Uuden metsän perustamisessa ei kannata viivytellä. Tärkeintä on istuttaa uusi puusukupolvi mahdollisimman nopeasti sitomaan hiiltä tehokkaasti. Jalostetulla metsänviljelyaineistolla vauhditetaan kasvua ja tehostetaan osaltaan myös hiilensidontaa. Metsiin istutetaan ja kylvetään luontaisesti Suomessa esiintyviä puulajeja: kuusia, mäntyjä, koivuja. Näin muun luontaisen metsälajiston elinolosuhteet säilyvät. Puulaji valitaan aina kasvupaikan ravinteisuuden mukaan.

Lahopuulla monimuotoisuutta metsiin

Lahopuulajien selviytymisen kannalta on tärkeää, että metsissä on eri-ikäistä lahopuuta eli lahopuujatkumo. Lahoamisprosessin edetessä puuta käyttävät ravinnokseen tai suojakseen aina uudet lajit. Lahoamisen aikana rungossa elää jopa satoja eri eliölajeja.

Osalle lajeista kelpaavat pystyyn kuolleet pökkelöt, mutta suurin osa tarvitsee järeää, maahan kaatunutta lahopuuta. Tämän vuoksi pystyyn kuolleet puut sekä maalahopuut säästetään ja jätetään puunkorjuussa metsään.

Tuotamme metsiin lisää lahopuuta tekopökkelöillä

Tekopökkelö tehdään yleisimmin kuitupuun kokoisesta lehtipuusta katkaisemalla runko 2–4 metrin korkeudelta. Muutaman vuoden päästä lahoamaan alkava, lehtipuusta tehty tekopökkelö hyödyttää kolopesijöitä, lahottajia ja hyönteisiä. Uudistushakkuilla tekopökkelö sijoitetaan säästöpuuryhmän sisälle.

Suojatiheikkö tuo eläimille suojaa

Jätämme suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Suojatiheikön koko on noin aari ja teemme niistä yhden jokaista alkavaa kolmea hehtaaria kohden.

Suojatiheikkö syntyy, kun hakkuita edeltävässä raivauksessa pensaikkoa ja pieniä puita jätetään raivaamatta. Suojatiheikköjä jätetään myös taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa, ja jos ne sijoitetaan hankalimpiin paikkoihin, se alentaa myös kustannuksia.

Metsätöissä parannetaan vesiensuojelua

Ekologisen ohjelman kolmas tärkeä osa-alue ovat vesistöt ja niiden suojeleminen.

Vesistön suojelemiseen liittyviä menetelmiä kehitetään koko ajan. Metsä Group oli mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi-hankkeessa, jossa on saatu lupaavia tuloksia uppopuiden tehosta metsäojien kautta tulevien valumavesien puhdistamisessa.